Saatuani tietää selvinneeni opo-haun toiseen vaiheeseen eli soveltuvuuskokeeseen, olin onneni kukkuloilla: I'm halfway there!
Soveltuvuuskokeen haastatteluaika Joensuun yliopistolle tuli itse varata kesäkuun ensimmäiselle viikolle. Samassa yhteydessä olisi myös ryhmätilanne (molemmat kokeet samana päivänä, päivän yhteenlasketuksi kestoksi luvattiin omasta haastatteluajasta lukien max. 4h).
Kun toukokuussa sitten varailin haastatteluaikaa itselleni sopivalle päivälle, mieheni kysäisi minulta, miten aion valmistautua soveltuvuuskokeisiin. Hyvä kysymys!
Koetin kovasti jälleen kerran etsiskellä suuresta ja ihmeellisestä internetistä, josko löytäisin soveltuvuuskokeisiin valmistautumisesta neuvoja, infoa, faktoja, kokemuksia, tarinoita - jotain. Ja niin löysinkin: Verkkovalmennuksen verkkokurssin, joka tituleeraa itseään suurimmaksi ja suosituimmaksi VAKAVA-kokeiden verkkovalmennukseksi. Koska VAKAVA on yhteinen koe valtavan suurelle joukolle kasvatusalalle pyrkiviä, erillisiin opo-opintoihin hakevat lienevät tuosta massasta vähemmistö. Epäröinkin aluksi kovasti, olisiko minulle tuosta valmennuksesta juurikaan konkreettista hyötyä, etenkin, kun iso osa kurssilla olijoista vaikutti olleen mukana jo ennen kevään VAKAVA-koetta. Lisäksi löysin kurssin ainoastaan muutamaa viikkoa ennen soveltuvuuskoetta.
Epäilyistäni huolimatta ja miehenikin kannustamana päätin kuitenkin ostaa (varsin järkevän hintaisen) verkkokurssin, joka keskittyi nimenomaan soveltuvuuskokeisiin valmentamiseen ja preppaamiseen, ja jälkikäteen olen kyllä tyytyväinen, että tein niin. Valmennukseen sisältyi muun muassa webinaareja, sähköinen materiaali (jossa mm. menneiden vuosien soveltuvuuskokeiden haastattelukysymyksiä) sekä firman itsensäkin kovasti painottama vertaistuki muilta hakijoilta.
Antoisinta minulle oli ehdottomasti aiempiin haastattelukysymyksiin tutustuminen. Kuivaharjoittelin kysymyksiin vastaamista niin kirjallisesti kuin itsekseni suullisestikin. Koen, että tästä oli varsinaista haastattelua ajatellen suuresti hyötyä. Kysymykset eivät toki omassa haastattelussani olleet täysin samoja kuin harjoittelukysymykset, mutta omia ajatuksia sai harjoitellessa jäsenneltyä erinomaisesti, ja kokonaisuutta ajatellen oli ehdottoman hyödyllistä pohtia huolellisesti etukäteen, mitä vastaisin esimerkiksi seuraavanlaisiin kysymyksiin omassa haastattelussani:
Soveltuvuuskokeeseen valmistautumiseni jäsentyi siis suurelta osin verkkovalmennuskurssin sisältöjen ympärille. Kuten ennen aineistokoetta, koetin toki myös ennen soveltuvuuskoetta pitää silmäni ja korvani jatkuvasti auki alaan liittyvien uutisten, artikkelien ja muiden kirjoitusten varalta sekä pidin muisti-/päiväkirjaa oivalluksistani ja ajatuksistani hakuuni sekä ylipäätään. Ehdin omasta mielestäni valmistautua soveltuvuuskokeisiin riittävästi.
Mitä lähemmäs soveltuvuuskoepäivä tuli, sitä vahvemmin ja motivoituneemmin myös koin, että tiedän, minne olen matkalla. Rauhoittelin itseäni sillä, että olen jo yhden maisterintutkinnon suorittanut ja selvinnyt monenlaisista haastattelutilanteista ja tiukoistakin paikoista työelämässä myös tähän mennessä. Lisäksi olen yleensä kokenut olevani melko vahvoilla juuri haastattelu- ja erilaisissa yhteistyötilanteissa, joten sikälikin olin luottavaisin mielin soveltuvuuskokeen alla.
Ainoa asia, joka hiukan kuumotti mieltäni, oli alhainen pistekertymäni aineistokokeesta. Minun pitäisi todella onnistua hyvin ja kyetä olemaan edukseni soveltuvuuskoetilanteessa voidakseni kiriä pisteissä kiinni muita hakijoita.
 |
| Kuva: Unsplash |
Soveltuvuuskokeen haastatteluaika Joensuun yliopistolle tuli itse varata kesäkuun ensimmäiselle viikolle. Samassa yhteydessä olisi myös ryhmätilanne (molemmat kokeet samana päivänä, päivän yhteenlasketuksi kestoksi luvattiin omasta haastatteluajasta lukien max. 4h).
Kun toukokuussa sitten varailin haastatteluaikaa itselleni sopivalle päivälle, mieheni kysäisi minulta, miten aion valmistautua soveltuvuuskokeisiin. Hyvä kysymys!
Koetin kovasti jälleen kerran etsiskellä suuresta ja ihmeellisestä internetistä, josko löytäisin soveltuvuuskokeisiin valmistautumisesta neuvoja, infoa, faktoja, kokemuksia, tarinoita - jotain. Ja niin löysinkin: Verkkovalmennuksen verkkokurssin, joka tituleeraa itseään suurimmaksi ja suosituimmaksi VAKAVA-kokeiden verkkovalmennukseksi. Koska VAKAVA on yhteinen koe valtavan suurelle joukolle kasvatusalalle pyrkiviä, erillisiin opo-opintoihin hakevat lienevät tuosta massasta vähemmistö. Epäröinkin aluksi kovasti, olisiko minulle tuosta valmennuksesta juurikaan konkreettista hyötyä, etenkin, kun iso osa kurssilla olijoista vaikutti olleen mukana jo ennen kevään VAKAVA-koetta. Lisäksi löysin kurssin ainoastaan muutamaa viikkoa ennen soveltuvuuskoetta.
Epäilyistäni huolimatta ja miehenikin kannustamana päätin kuitenkin ostaa (varsin järkevän hintaisen) verkkokurssin, joka keskittyi nimenomaan soveltuvuuskokeisiin valmentamiseen ja preppaamiseen, ja jälkikäteen olen kyllä tyytyväinen, että tein niin. Valmennukseen sisältyi muun muassa webinaareja, sähköinen materiaali (jossa mm. menneiden vuosien soveltuvuuskokeiden haastattelukysymyksiä) sekä firman itsensäkin kovasti painottama vertaistuki muilta hakijoilta.
Antoisinta minulle oli ehdottomasti aiempiin haastattelukysymyksiin tutustuminen. Kuivaharjoittelin kysymyksiin vastaamista niin kirjallisesti kuin itsekseni suullisestikin. Koen, että tästä oli varsinaista haastattelua ajatellen suuresti hyötyä. Kysymykset eivät toki omassa haastattelussani olleet täysin samoja kuin harjoittelukysymykset, mutta omia ajatuksia sai harjoitellessa jäsenneltyä erinomaisesti, ja kokonaisuutta ajatellen oli ehdottoman hyödyllistä pohtia huolellisesti etukäteen, mitä vastaisin esimerkiksi seuraavanlaisiin kysymyksiin omassa haastattelussani:
- Kuka olet?
- Miksi haet ohjausalalle?
- Mitä odotat koulutukselta?
- Millaiset ovat opinto-ohjajaan työn mahdollisuudet ja riskit?
- Millainen on hyvä opinto-ohjaaja?
Soveltuvuuskokeeseen valmistautumiseni jäsentyi siis suurelta osin verkkovalmennuskurssin sisältöjen ympärille. Kuten ennen aineistokoetta, koetin toki myös ennen soveltuvuuskoetta pitää silmäni ja korvani jatkuvasti auki alaan liittyvien uutisten, artikkelien ja muiden kirjoitusten varalta sekä pidin muisti-/päiväkirjaa oivalluksistani ja ajatuksistani hakuuni sekä ylipäätään. Ehdin omasta mielestäni valmistautua soveltuvuuskokeisiin riittävästi.
Mitä lähemmäs soveltuvuuskoepäivä tuli, sitä vahvemmin ja motivoituneemmin myös koin, että tiedän, minne olen matkalla. Rauhoittelin itseäni sillä, että olen jo yhden maisterintutkinnon suorittanut ja selvinnyt monenlaisista haastattelutilanteista ja tiukoistakin paikoista työelämässä myös tähän mennessä. Lisäksi olen yleensä kokenut olevani melko vahvoilla juuri haastattelu- ja erilaisissa yhteistyötilanteissa, joten sikälikin olin luottavaisin mielin soveltuvuuskokeen alla.
Ainoa asia, joka hiukan kuumotti mieltäni, oli alhainen pistekertymäni aineistokokeesta. Minun pitäisi todella onnistua hyvin ja kyetä olemaan edukseni soveltuvuuskoetilanteessa voidakseni kiriä pisteissä kiinni muita hakijoita.
 |
| DO IT. Kuva: Unsplash |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti